|
13.02.2016 Lauantaikuulumisia
-Malta nyt hetki! murahdin Ruutille, kun se yritti lähteä karsinasta omin lupinensa tutkimusmatkalle. Olin harjoitellut sen kanssa vajaa tunnin menestyksekkäästi
siirtymisiä kentällä ja kiinnitin hevosen liikkeiden lisäksi huomiota omaan istuntaan, jossa on aina toisinaan nähtävissä puutteita.
Ratsastus oli mennyt älyttömän hyvin ja nyt olin riisumassa hevoselta varusteita tallissa. Kiinni sitä en aina jaksa sitoa vaikka selkeästi pitäisi, sen verran herkkä se on karkaamaan raollaan olevasta ovesta.
Tänään säästyttiin karkureissulta, mutta tunnin hölköttely ei kyllä vienyt tämän orin innostusta mihinkään, lähinnä vain lisäsi sitä. Ei näytä ikä painavan tätä herraa, vaikkei se kyllä vielä kovin vanha olekaan.
Kilpailut on kuitenkin jo aikoja sitten kilpailtu ja nyt puuhastellaan ihan vain harrastusmielessä. Siksi kentällä on aina toisinaan kiva käydä muistelemassa mitä ne oikeat koululiikkeet olivatkaan.
Maastolenkit kun vetävät meitä molempia vähän turhan usein puoleensa.. Ruutin kanssa olenkin pohtinut josko sen paikka olisi omana spessuhevosenani, ehkäpä jopa toisen hevostilan tiloissa elelevänä.
Vuokraajaa olen sille myös etsinyt, mutta olen nyt pistänyt vuokrailmoituksen pois: minulla tuntuu olevan tälle hevoselle aina aikaa, vaikka minuuttiaikataulu näyttäisi jotain muuta.
08.10.2015 Kouluvalmennuksessa Kiurukartanon ratsutilalla
Olin osallistunut Kiurukartanon Facebook-sivuilla kouluvalmennuksen arvontaan ja unohtanut tämän kokonaan. Siksi olikin pienoinen yllätys, kun sain puhelinsoiton Kiurun Marikalta, että olen tervetullut torstaina ilmaiseen kouluvalmennukseen. Pitkään mietin kenen kanssa lähtisin harjoittelemaan tosissaan. Kävin läpi nuoret ja kilpailevat, myös jo kilpailu-uransa päättäneet elämäni parhaat hevoskaverit houkuttivat.
Yritä siinä sitten päättää kenen kanssa lähtee nauttimaan ilmaisesta ohjauksesta hulppeisiin tiloihin Kiurukartanolle. Päädyin pienen sisäisen kamppailun jälkeen Ruutiin, jonka kanssa olen kyllä jo kilpaillut ihan mukavastikin menestyen, mutta jonka kanssa ollaan nyt vietetty pikkuista kilpataukoa ulkopuolisten syiden vuoksi. Ruudin kanssa oli siis kiva lähteä muistelemaan, että millaista se matkustaminen ja jännittäminen nyt taas olikaan.
Matka meni mutkitta ja perillä meitä odotti kaunis ratsutila laitumineen ja kartanoineen. Oli siinä varmasti Ruudillakin kerrottavaa kotona pojille, että näin komeisiin tiloihin pääsi tutustumaan!
Marika Kiurun kouluvalmennuksessa oli meidän lisäksemme kolme ratsukkoa: Piritta ja fwb-ori "Kosti", Hanna-Maija ja trak-ruuna "Pile" sekä junnuna nuori Emma-tyttö upean welshponiratsunsa "Tillin" kanssa.
Ja sitten olimme me, hieman reissusta sekaisin, harja pöyhkeänä ja minulla letti liehuvana. Kirpeä pikkupakkanen punastutti poskiani, vaikka olimmekin lämmitetyn maneesin suojassa.
Valmennuksessa Marika syynäsi istuntamme ja hevosten liikkeet läpi millintarkasti, eikä todellakaan tyytynyt "vähän sinne päin"-suorituksiin. Kyllä siinä hiki tuli minullekin, vaikka ratsastan hevosia kiireisimpinä päivinä jopa kolmesta viiteen. Ruuti oli kaunis ja upea, tietenkin. Vähän saimme noottia hevosen herkkyydestä, mikä tietenkin kuulostaa hämmentävältä mutta on totisinta totta. Ruuti kun ottaa vähän liian herkästi impulsseja kaikesta mitä selässä teen, enkä
aivan patsaan jähmeänä ja hievahtamatta kykenen tietenkään siellä keikkumaan. Kaikenkaikkiaan ihastuin suuresti Kiurukartanon talliin, toimintaan ja Marikan valmennustyyliin.
29.07.2015 Leppoisaa työskentelyä talutusretkellä
-Ruuti! Lenkille, huhuilin pilvisenä ja tuulisena loppukesän päivänä orilaitumen reunalla. Ruuti on siitä ihana, ettei sitä tarvitse noukkia laitumen viimeisestä kulmasta, vaan se suorastaan juoksee syliin kun kuulee pääsevänsä seikkailemaan johonkin. Siinä missä sen kaverit haluavat mielellään syöpötellä suurimman osan vuorokaudesta, yrittää Ruuti keksiä kokoajan jotakin puuhasteltavaa. Tänään Ruuti lönkötteli
leppoisasti mutta aktiivisesti miltei portille saakka ja lähti mukaani iloisin mielin. Ruutin kanssa on hieman se ongelma, että minä pelkään kokoajan pilaavani sen jotenkin. Ori kun on todellinen löytö, jollaisia ottaisin enemmänkin hoiviini. Mitä jos onnistun pilaamaan sen tavalla tai toisella kouluttamisen ja treenaamisen ohessa? En kestä edes ajatusta. Joka tapauksessa, vein Ruutin siis tänään lähiniitylle ja harjoittelin hieman pysähtymistä ja kääntymistä taluttaessa siten, että parhaimmassa tapauksessa hevonen pysähtyisi kun minä pysähdyn ja kääntyy kun käännyn ilman, että täytyy kokoajan narusta käsin ohjata.
Hyvin meni tälläinen harjoittelu jopa aukealla pellolla, jonne Ruutilla on kokoajan mahdollisuus sännätä, kokonsahan puolesta siinä ei olisi mitään ongelmaa.
Talutteluhetken jälkeen palasin vielä Ruutin kanssa tallin pihalle ja harjasin hevosen läpi. Ruuti on lähiaikoina saanut kyllä todella paljon huomiota minulta ja olen huomannut jopa hieman omivani sitä. Minä olen se, joka sen käy tarkastamassa laitumella ja se, joka sen haluaa harjata. Mutta minkäs teet, Ruuti nyt vain sattuu olemaan parempi. Ainakin allekirjoittaneen silmissä ja sydämessä.
21.07.2015 Satulinnasta löytyi satuponi!
Löysimme aikamoisen kultakimpaleen Satulinnan tallilta, joka itseasiassa oli meille täysin vieras talli tähän mennessä. Kannatti tutustua myytäviin, sillä mukaan tarttui kaunis, kiltti ja reipas Ruuti-ori, joka varasti heti
hämmästyttävän ison paikan allekirjoittaneen sydämestä. Ruutin kanssa onkin jo nyt aika mahtipontiset suunnitelmat. Aivan ensin sen kanssa haluttaisiin kilpailla täydet sijoitukset kouluaitojen sisäpuolella.
Siinä sivussa sille olisi kiva saada kaksi jälkeläistä näytöksi. Ensin Ruutin kanssa matkataan KRJ:n laatuarvostelutilaisuuteen, minkä jälkeen aletaan valmistautua Yleislaatuarvosteluun. Mikäli jälkimmäisen saavutamme, olen kyllä äärimmäisen ylpeä. Alkuajat on Ruutin kanssa sujunut hyvin lukuunottamatta pieniä kommunikaatiokatkoksia: on siinä hieman ollut opettelemista, että tämän kärsimättömän hevosen saa hoidettua
kunnialla ja huolella läpi. Myös ratsailta on tullut eteen ongelmia, etenkin kokoamisen suhteen. Ruuti kulkee mielellään pitkänä pötkönä siten, että pääsee harppomaan hirveän kokoisia askelia.
Olenkin nyt tehnyt kavaletti- ja puomiharjoituksia, joiden avulla askeleen lyhentämistä ja pidentämistä on ollut helppo käydä läpi.
|
|
